Kultaiset haarukat

Oi, katsokaa kaikki taivaalle!

Suunnatkaa palvovat katseenne ylöspäin
kurkottakaa mitättömät kätenne ihaillen
suoraan kohti korkeuksia
mutta muistakaa visusti oma asemanne

Teille ei koskaan tule olemaan paikkaa siellä
minne johtajien marmoriset palatsit
on kansan kuivista leivänmuruista rakennettu

Oi, katsokaa kaikki vielä uudestaan taivaalle!

Kirkastakaa sameat pupillinne
jotta näkisitte selvemmin
miten ylimystö loistaa meille
villiintyneen supernovan lailla
viisauden armollista valoaan

Maailmankaikkeuden keskipisteessä
ei ole mitään jumalia
vaan kruunupäisiä kuninkaita
aatelisia ja päättäjiä
paaveja, piispoja, pastoreita
opettajia ja rehtoreita
maailmamme menestyjiä

Omassa uljaassa piirileikissään
he karkeloivat hymyillen käsi kädessä
onnitellen samalla toisiaan
hyvin hoidetusta työstä

Kultaisilla haarukoillaan he raatelevat
pikkiriikkisiä reikiä stratosfääriin
niistä on hyvä valuttaa virtsaa
orjuutetun kansan niskaan

Kirsi Tuomenoksa

2009-11-02

Tämä runo on vapaa ja ilmainen. Saat levittää sitä vapaasti kunhan kirjoittajan nimi pysyy mukana eikä runosta peritä korvausta.