Järven rannalla

Rannalla entisen erämaajärven
katselen luonnon tilaa.
Täälläkin ihminen hukaten järjen
teoillaan maisemaa pilaa.

Taskulaskin on huolella harkinnut:
täältä löytyy tonttialaa.
Poissa ovat rannoilta vesilinnut.
Koskaan eivät ne enää palaa.

Nyt rantoja täyttää mökkien rivi
ja ihmisten meteli raikaa.
Sydänalaani painaa kasvava kivi.
Enää löydy ei luonnon taikaa.

Seppo Korpiroju

2010-XX-XX

Tämä runo on vapaa ja ilmainen. Saat levittää sitä vapaasti kunhan kirjoittajan nimi pysyy mukana eikä runosta peritä korvausta.