Nauravat lokit

Jälleen kirkko kopeasti saarnaa
kaikkien olevan pahoja
mutta pappien paatti on ohutta kaarnaa
ja pohjan palaset lahoja

Se iskeytyy karikon harmaisiin kiviin
pysyen hetkisen pinnalla
se murskautuu ylvääseen graniittiriviin
ja lokit nauravat rinnalla

Peter af Höllenström

2010-03-30

Tämä runo on vapaa ja ilmainen. Saat levittää sitä vapaasti kunhan kirjoittajan nimi pysyy mukana eikä runosta peritä korvausta.