Kirkot, moskeijat, synagogat, rukoukset - ihmisen suurta typeryyttä ja epäloogisuutta

Pyhien paikkojen mielettömyydestä

Kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa uskotaan, että on olemassa jokin kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaiken näkevä ja kuuleva supersankari. Tämä supersankari loi noiden uskontojen mukaan maailmankaikkeuden ja tarkkailee tälläkin hetkellä jossain pilvien päällä miten elämämme Tellus-planeetallamme sujuu. Kyseinen supersankari on väitetysti ihan täydellinen joka suhteessa.

Kristityt ovat aikojen saatossa rakentaneet kirkkoja, muslimit moskeijoita ja juutalaiset synagogia. Nuo kaikki ovat heidän mukaansa olevinaan normaalia "pyhempiä" paikkoja. Näihin uskontoihin kuuluu lisäksi usko siihen, että noissa "pyhimmissä" paikoissa uskontojen jäsenten kuuluu kokoontua esimerkiksi erilaisiin "jumalanpalveluksiin" tai seremonioihin kuten häihin.

Nyt jos on olemassa jokin supersankari, jota kutsutaan jumalaksi, ja tällä supersankarilla on kaikki edellämainitut supervoimat ja ominaisuudet, niin mitä mieltä on rakentaa erityisiä "pyhiä" paikkoja? Jos kerran jumala näkee ja kuulee kaiken, ja tietää kaiken, ja pystyy tekemään kaiken, niin silloinhan on samantekevää missä paikassa uskovainen on. Ei ole merkitystä onko uskovainen jalkapallokentällä Helsingissä, Pohjoisnavalla iglussa, Afrikassa keskellä aavikkoa, tai kävelemässä Kiinan muurilla.

Jumalahan näkee muka ihan kaikkialle, joten silloin mikään tietty paikka ei ole jumalan huomion suhteen mitään toista erityisempi, arvokkaampi tai jollain lailla "pyhempi".

Väitetty jumalahan tietää tasan tarkkaan missä uskovaiset kulloinkin ovat, joten miksi sitten mitään kirkkoja, moskeijoita ja synagogia edes tarvitaan? Mikä tarkoitus näillä "pyhillä" paikoilla oikeasti on? Vastaus on yksinkertainen. Ei ole olemassa mitään näiden uskontojen väittämää supersankaria tai jumalaa.

Näiden "pyhien" paikkojen tehtävänä on ollut koota yhteen uskontojen aivo-orjia kuulemaan pappien, imaamien ja rabbien valheita. Entisaikoina ennen Internettiä kokoontumiset "pyhiin" paikkoihin olivat tärkeitä indoktrinaation ja aivo-orjien yhteenkuuluvuuden kannalta.

Menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina ihmisiä jopa pakotettiin käymään kirkoissa "kuulemassa jumalan sanaa", eli oikeasti pappien valheellisia saarnoja. Nykyään onneksi voimme erota uskonnoista ja meidän ei tarvitse enää sietää pappien, imaamien ja rabbien valheita.

Rukoilun älyttömyydestä ja epäloogisuudesta abrahamilaisissa uskonnoissa

Kuten muistat, kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa väitetään, että on olemassa supersankari - jumala - joka tietää kaiken ja on viisauden äärimmäinen huipentuma. Mitä on rukoilu? Se on sitä, että pyydetään jumalalta jotakin. Yksi voi pyytää sotien loppumista, toinen parempaa työpaikkaa, kolmas että rahat riittäisivät ruokaan, neljäs oppivansa uimaan.

Olenpa jopa nuoruudessani koulussa aikoinaan todistanut kuinka eräs helluntailainen hihhulityttö rukoili ennen sanakoetta, eli hän pyysi jumalalta että muistaisi paremmin englannin- tai ruotsinkielen sanoja. On melko härskiä kuvitella, että yhdessä osaa maapalloa soditaan ja kuollaan nälkään, ja rukoilla itselleen menestystä koulun sanakokeessa. Valitettavasti uskovaisten yksinkertaisuudella, omahyväisyydellä ja lapsellisuudella ei tunnu useinkaan olevan mitään rajaa. He eivät näe mitään outoa siinä, että osassa maailmaa asiat ovat täysin päin persettä, vaan he kirkkain silmin kuvittelevat, että jumala kyllä "pitää huolta" heistä itsestään.

Jos oletetaan jumala kaikkivaltiaaksi ja kaikkitietäväksi, niin rukoilu operaationa tai toimenpiteenä on täysin järjetön. Rukoilua voi oikeastaan pitää kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa epäsuorana jumalanpilkkana. Rukoilijat ovat niin harhaisia, että kuvittelevat, että heidän pyyntönsä, siis rukouksensa, jollain lailla voisi vaikuttaa täydelliseen jumalaan!

Eli he ikäänkuin ruikuttavat supersankarinsa edessä vinkkinä: "Huomaa minut nyt, jumala! Tarvitsisin sitä ja tätä! Minä rukoilen sinua! Kuuletko minua?". Mutta kaikkitietävä, kaikkivaltias, kaikkein viisain olento ei todellakaan tarvitsisi yhtään pyyntöjä ihmisiltä tai keneltäkään muulta. Superominaisuuksiensa avulla täydellinen jumala pystyisi manageroimaan maailmankaikkeutta parhaalla mahdollisella tavalla eikä yhdenkään uskovaisen tarvitsisi esittää kyseiselle supersankarille ensimmäistäkään rukousta. Miksi ihmeessä meidän pitäisi rukoilemalla ohjeistaa kaikkitietävää supersankaria? Ajatus on täysin älytön ja epälooginen.

Yhteenveto