Luvassa kauhujen yö Lucio Fulcin elokuvan parissa

Nyt on perjantai 09.03.2018 ja kello on 20:26. Join äsken yhden mukillisen kohtuullisen vahvaa, erittäin tummapaahtoista Parisien-merkkistä kahvia. Toinen on parhaillaan työn alla eli hörpin kahvia samalla kun kirjoittelen tätä blogiani. Aivan kohta käynnistän oricutron ORIC-emulaattorin Fedora Linux 27:ssä ja harjoittelen hieman Manic Minerin huonetta #17 eli Home At Last. En usko, että saan sitä läpi, mutta haen tällä vähän tuntumaa peliin ja pyrin hälventämään pelkotilojani ja ennakkoluulojani.

Treenaamisen jälkeen aion katsoa digiboxiltani tallenteena illan Voice Of Finland ohjelman. Sitten onkin jo yö alkanut ja sen aion aloittaa katsomalla Lucio Fulcin kauhuklassikon House By The Cemetery (1981). Se on kaunis, goottihenkinen italialainen elokuva, joka kestää hyvin useitakin katselukertoja. Musiikin elokuvaan sävelsi Walter Rizzati. Tässä YouTuben kautta eräs hänen kyseisen elokuvan sävellyksistään Tema Bambino:

Tässä taas Rizzatin teos I Remember, joka on House By The Cemeteryn mahtipontinen, vaikuttava pääteema:

Tämä Fulcin leffa on todellakin legendaarinen!


LISÄYS YLLÄ OLEVAAN BLOGIKIRJOITUKSEEN 2018-03-09: Aloitin treenauksen klo 20:53. En yllätyksekseni tarvinnut montaakaan yritystä ikuisilla elämillä kun huone meni läpi. Aikaa kului vain viisi minuuttia eli kello oli 20:58 kun totesin läpäisseeni huoneen! Homma kävi ihmeen helposti, mutta koska huone on minulle täysin uusi, en oikein saanut painettua mieleeni täsmällistä kaavaa, jolla sen saisi aina menemään virheittä läpi. Nyt kuitenkin onnistuin eikä tämä huone ollutkaan kovin hankala. Viisi minuuttia treenaamista riittää minulle hyvinkin tältä illalta, sillä olin etukäteen päättänyt, että pelaan vain tätä yhtä huonetta ja yritän saada sen suoritettua. Tällä kertaa tehtävään kuluikin vain 5 minuuttia. Ei sen kummempaa.

En uskalla stressata itseäni huoneella #18 enää tänä iltana, vaan lopetan tähän. Saatan kenties jatkaa huomenna, mutta nyt kofeiini saa minut tuntemaan itseni hieman levottomaksi ja ihan pienenpientä ahdistustakin on. Parempi lopettaa ja jatkaa joskus myöhemmin.


LISÄYS YLLÄ OLEVAAN BLOGIKIRJOITUKSEEN 2018-03-09: Kello on nyt 21:47. Kasasin vähän aikaa sitten itseni henkisesti ja odottelin lievän kofeiiniahdistukseni laskemista hieman. Jatkoin treeniä huoneen #17 parissa edelleen eli hain suoritusvarmuutta. Oricutron ORIC-emulaattori mahdollistaa myös emulaation videotallennuksen, joten päätin tallentaa yrityksiäni pelata huone läpi. Ensimmäinen ongelma oli se, että en löytänyt mistään ohjetta miten videotallennus tehdään! Se selvisi sitten lopulta Readme.txt tiedostosta eli F10 näppäin emulaation aikana sekä käynnistää videotallennuksen että lopettaa sen.

Tarvitsin tällä kertaa 14 yritystä, jotta huone meni läpi ja opin kunnolla miten se kuuluu pelata. Nyt uskon, että hallitsen sen jatkossakin kun tiedän kaavan eikä se ole kovin monimutkainen. Tämä huone vaatii kyllä paljon tarkkuutta, mutta ei ole läheskään yhtä paha kuin esimerkiksi Skylab Landing Bay, joka lienee tuntemistani huoneista se kaikkein kauhein ja vaikein.


LISÄYS YLLÄ OLEVAAN BLOGIKIRJOITUKSEEN 2018-09-03: Kello on nyt 22:14. Pyysin veljeäni Ristoa perustamaan YouTube-kanavan ja laittamaan Manic Miner videoni sinne. Hän suostui auttamaan. Tässä on videotallenne siitä miten pelasin läpi huoneen #17 ORIC-emulaattorin ja ikuisten elämien avulla:


LISÄYS YLLÄ OLEVAAN BLOGIKIRJOITUKSEEN 2018-03-10: Kello on nyt 02:44. Fulcin House By The Cemetery on taas katsottu läpi kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Loistava, hyvätunnelmainen, tyylikäs kauhufilmi! Bravo, Lucio!