En kertakaikkiaan malttanut olla huutamatta tätä huippuharvinaista kelanauhaa eli John Mayall With Eric Clapton Bluesbreakers (1966). Tämä albumi on legendaarinen bluesin saralla ja erityisesti brittibluesissa. Iso osa Eri Claptonin mainetta kitarasankarina perustuu tähän albumiin ja se onkin mielestäni yksi parhaista mitä on koskaan tehty.
Uskoisin Bluesbreakersin myös olevan äärimmäisen harvinainen kelanauhaformaatissa. Googlella etsimällä ei löydy oikein mitään osumia ja levykeräilijöiden sivusto discogs.com ei edes lainkaan listaa tätä albumia kelanauhana. Myyjäkin eBayssä väitti mainospuheessaan, että kun hän osti nauhan noin 40 vuotta sitten, niin se oli hänen mukaansa jo silloin hyvin harvinainen. Taitaa olla pakko luottaa hänen tarinaansa, sillä tosiasiat tuntuvat puhuvan hänen puolestaan.
En voi käsittää tätä, mutta olin ainoa huutaja ja sain nauhan aloitushuudolla eli 80 USD! Minusta tuntuu, että tämä kelanauha olisi helposti voinut maksaa montaa sataa dollaria, mutta näin ei käynytkään! Voittohinnan päälle nassahti tietysti vielä eBayn Global Shipping Programin postituskulut sekä tullit ja verot, eli kaikkineen tälle kelanauhalle tuli hintaa noin 111€. Olen kuitenkin erittäin iloinen. Minulla ei itseasiassa ole koskaan ollut tätä albumia missään formaatissa, joten kuulen tietyt biisit kelanauhalta ensimmäistä kertaa. Minulla on tosin Eric Claptonin Crossroads 4CD boxi, jonka serkkuni toi minulle New Yorkista ihan 1990-luvun alussa, ehkä vuonna 1991. Sillä kokoelmalla on muistaakseni joitakin bluesbiisejä tuolta Bluesbreakers albumiltakin, mutta ei suinkaan kaikkia.
Nyt minulla on vielä jännitettävänä ensi yönä se Buddy Milesin kelanauha Live (1971), jonka toivon voittavani kohtuuhintaan eBaystä. Aion herätä noin klo 03:40 ja huuto on kai 03:51 eli jätän siihen vähän pelivaraa itselleni. Saa nähdä miten uni tulee huudon jälkeen kun adrenaliinit jylläävät sähinän takia. Huudon lopputuloksen suhteen olen aika optimistinen. Lähtöhinta on muistaakseni noin 38 USD ja huutoja ei ole toistaiseksi yhtään. Jos sattuisin häviämään tämän huutokaupan, niin sen hintaluokka antaa osviittaa ja voin yrittää uudelleen noin viikon kuluttua sitä toista huutokauppaa. Lienee minun onneni, että suuri yleisö ei tajua arvostaa Buddy Milesia tarpeeksi ja siksi näitä loistavia albumeita saa ostettua kohtuulliseen hintaan!
LISÄYS YLLÄ OLEVAAN BLOGIKIRJOITUKSEEN 2017-10-17: Aloin jo epäillä, että onko se Bluesbreakers kelanauha joku itse tehty bootleg- tai piraattiversio. Siitä ei löydy netistä kerrassaan mitään tietoa. Ilmoituksessa olleiden kuvien perusteella kaikki kuitenkin näyttää aivan aidolta. Kyselin myyjältä millä nauhanopeudella kelanauha on ja se on 3¾ IPS. Lisäksi hän kirjoitti kysymykseeni harvinaisuutta koskien seuraavasti:
Thank you for buying the Bluesbreakers reel-to-reel tape. I do believe it is rare, and I have never seen another one since the day I bought it. (Perhaps Eric Clapton himself does not own one!) The tape speed is 3 3/4 IPS (which is shown clearly in the 4 photographs that show the box spine and the inside label). I hope you enjoy this tape and that it makes a great addition to your collection!
Eli kyllä kaikki merkit viittaisivat siihen, että nauha on aito eikä feikki. Myös 80 USD hinta kertoisi siitä, että myyjä ei ole yrittänyt kiskoa nauhasta maksimihintaa, vaan on laittanut sen myyntiin ns. normaaliin hintaan. Näin harvinaisesta nauhasta, mikäli se on aito, voisi helposti pyytää vaikka 600-700 USD. Itse albumi on niin legendaarinen ja Claptonin fanikunta valtavan suuri, että se olisi aivan realistista. Tässä vielä kuvakaappaus myynti-ilmoituksesta eBayssä: