Paljon on tapahtunut sitten blogini viime päivityksen. Kaksi huomionarvoista tuoretta asiaa tulee heti mieleen: Jack Tramielin ja Jim Marshallin kuolemat.
Jack Tramielhan oli maineikkaan Commodore-tietokoneyhtiön perustaja ja pääjohtaja. Jokainen, joka tietää jotain kotitietokoneiden historiasta, kunnioittaa varmasti Tramielin muistoa. Commodore PET, VIC-20 ja Commodore 64 olivat kaikki Jack Tramielin aikakauden (1976-1982) hienoja saavutuksia. Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi ei kertakaikkiaan olisi nykyään sama maa ilman Commodoren 8-bittisiä kotitietokoneita.
Tramielin taisteluhuutohan oli "Computers for the masses, not for the classes" eli vapaasti suomennettuna "Tietokoneita kansalle, ei hienostolle". 1980-luvulla Suomessakin koettiin eräänlainen ohjelmoijien ensimmäinen suuri nousu kansan syvien rivien joukosta, koska tuolloin kansalle tuli mahdolliseksi ostaa kotitietokoneita. Commodoren edulliset koneet olivat hyvin suosittuja ja moni aloitti tietokoneuransa juuri niillä.
Sitten toiseen asiaan. Jim Marshall perusti 1960-luvun alussa kitara- ja bassovahvistimia myyvän yrityksensä ja tuli sitä kautta oleellisesti osaksi rock 'n rollin historiaa. Marshallin vahvistimia ja kaappeja ovat käyttäneet lukemattomat artistit (esim. Jimi Hendrix, Jeff Beck, Cream, Led Zeppelin, Deep Purple, Mick Ronson, Gary Moore, Rory Gallagher, Mahavishnu Orchestra, AC/DC) aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Omasta mielestäni parhaita ovat ns. vintage putkivahvistimet kuten Marshall Super Lead ja Marshall Super Bass. Transistorivahvistimet ovat aina jätettä vaikka niissä olisikin Marshallin logo naamassa.
Alla olevassa kuvassa on ylpeyteni Marshall 50W putkinuppi model 1986 ja siihen kuuluva 8x10 kaappi. Molemmat ovat vuodelta 1968. Siis yhtä vanhoja kuin Jimi Hendrixin Electric Ladyland-tuplalevy!
Ilman Jim Marshallin panosta rock-musiikki ei vain kuulostaisi samalta, joten jos olet ottamassa kuppia, nostapa malja Jack Tramielin lisäksi myös Jim Marshallin muistolle.
R.I.P. Jack Tramiel 1928-2012
R.I.P. Jim Marshall 1923-2012
Kevät on jo Helsingissä pitkällä. Käväisin tänään sen kunniaksi Mustikkamaalla kävelyllä. Matkan varrella Sörnäisten metroasemalla huomasin Long Drink mainoksen. Siinä mainostettiin tutumman Gin Long Drinkin lisäksi Brandy Long Drinkiä. Wikipedia kertoo, että Hartwall kehitti nuo "lonkut" alunperin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952. Brandy-lonkussa käytetään mikserinä Pommac-limonadia. En ole koskaan maistanut sitä, mutta aion kyllä. Minulta löytyy muuten hyvin vanha 1/3 litran Brandy Long Drink pullo:
Olen alkoholin käytön suhteen hyvinkin liberaali ja sallisin miedot alkoholijuomat 14-vuotiaille ja väkevät 16-vuotiaille. Tämä siksi, että aloitin itsekin ryyppäämisen jo 14-vuotiaana ja koen turhaksi holhoukseksi sen, että mietoja alkoholijuomia ei myydä alle 18-vuotiaille. Jos alkoholia saisi vapaammin, se poistaisi nuorten tarpeen olla yhteydessä hämäriin viinatrokareihin.
Vähän aikaa sittenhän iltapäivälehdissä puhuttiin "Viina-Seposta", joka oli välittänyt nuorille Virosta ostamaansa viinaa ja lopulta jäänyt teoistaan kiinni. Mielestäni 14-vuotias on jo kyllin vanha ottamaan vastuun itsestään ja litkimään lonkkua, kaljaa tai siideriä. 16-vuotiaan taas voinee olettaa pystyvän käyttämään väkevää viinaa kohtuudella. Otin itse aikanaan yläasteella innolla lonkeroa ja kossua eikä siitä ollut mitään haittaa. Alla on yksi hauska kirpputorilöytöni eli varsin komea kossupullo:
Valitettavasti pullon tarkkaa ikää ei ole mahdollista määrittää, mutta Kossun Kippaajien sivuston mukaan pullo on vuosien 1955-1960 väliltä. Etiketissä sanotaan: "Valmistettu perunasta ja viljasta", joten kyseessä on tosiaan vanha pullo. Wikipedian mukaanhan Koskenkorvan Viina valmistetaan nykyään pelkästään ohrasta eli perunaa siinä ei ole käytetty enää vuosikymmeniin.
Otimme muutama viikko sitten Uki Maanisen kanssa hieman kossua ja Stolichnaya-vodkaa luonani Kalliossa samalla kun suunnittelimme tulevaa keikkareissua. Nimittäin ei kukaan muu kuin itse Mahavishnu John McLaughlin on sivustonsa keikkakalenterin mukaan tulossa Helsinkiin 19.11.2012. Konserttipaikkaa, järjestäjää tai lippujen hintoja ei vielä tätä kirjoitettaessa ole saatavilla.
Kuultuaan minulta keikasta, kossuvissyn ja Stolichnayan siivittämä Uki otti heti puhelimitse yhteyttä ystäväänsä E. Ruupertti Hirvensaloon ja sovimme pikaisesti, että jos vain Johnin keikka toteutuu suunnitellusti, sinne myös porukalla tullaan menemään. John McLaughlin alkaa kuitenkin olemaan jo iäkäs (70-vuotias tänä vuonna) ja ei ole sanottua tuleeko hän vielä vierailemaan Suomessa kovinkaan montaa kertaa.
Olen kuullut YouTubesta jotain Johnin ja Fourth Dimensionin uutta materiaalia ja se on ihan siedettävää fuusiojazzia, joka varmaan nimenomaan live-tilanteessa toimii oikeinkin hyvin. Ainoa valituksen aiheeni on se, että Johnin kitarasoundi on nykyään huonompi kuin ennen. Se taas johtuu yksinkertaisesti siitä, että McLaughlin käyttää nykyään joko tietokonemallinnettua putkivahvistinsimulaatiota tai jotain pelkkää esivahvistinta suoraan mikseriboardiin. Toisin sanoen, käytössä ei ole kunnon vahvistinta kuten esimerkiksi Mahavishnu Orchestran aikoihin. Mielestäni Johnin pitäisi ehdottomasti palata käyttämään oikeita putkivahvistimia. Hyvä kitarasoundi syntyy erittäin suurelta osin vahvistimessa eikä mikään tietokonemallinnus koskaan pysty korvaamaan kuumana käyvää Marshall-putkinuppia ja kaappia!