Koska jotkut Commodore VIC-20 pelit vaativat paljon muistia, tavallinen suoraan kaupan hyllyltä napattu laajentamaton perusmalli ei kykene suorittamaan niitä. Siksi on järkevää ostaa lisää muistia. Vähän aikaa sitten laitoin muistinlaajennuksen tilaukseen Saksasta ja tänään se saapui postin kuljettamana.
Alla on 16KB RAM-laajennusmoduulin alkuperäinen saksalainen myyntilaatikko nähtynä edestä ja takaa:
Kuten näet, laatikossa lukee VC-20 VolksComputer eikä VIC-20. Syy tähän poikkeamaan selviää VIC-20:tä käsittelevästä artikkelista Wikipediassa:
Tässä on käyttöohjelappunen edestä ja takaa. Huomaa, että oheislaitteiden joukossa ei esitellä monitoria, vaan pienikokoinen matkatelevisio:
Yllä olevassa kuvassa näkyy myös alkuperäinen, laatikkomaisen kulmikas VC 1530 kasettiasema. Minullakin on kokoelmissani yksi sellainen.
Varsinainen muistinlaajennusmoduuli näyttää tältä. Se vaikuttaisi olevan uusi, käyttämätön ja edelleen muoveissaan. Ilmeisesti kustannussyistä sen etikettiin ei kuitenkaan ole erikseen lähdetty painamaan VC-1111 pelkästään Saksan markkinoita varten, vaan tyyppimerkintä on VIC-1111 kuten muissakin maissa:
Minulla on joitakin VIC-20 kasettipelejä, jotka vaativat 16KB muistinlaajennuksen toimiakseen. Tässä on esimerkiksi Interceptor Softwaren Wunda Walter! vuodelta 1984:
Alla on Anirog peliyhtiön Krazy Kong vuodelta 1983. Tässä nähtävillä olevassa kasettiversiossa on vaihtoehtoinen kansitaide, joka on harvinaisempi verrattuna saman pelin yleisempään julkaisuun. Kuten kannen oikeasta ylälaidasta käy ilmi, myös Krazy Kong vaatii 16KB lisämuistin:
Kaivoin esiin molemmat Commodore VIC-20 tietokoneeni testatakseni muistinlaajennusta ja sen vaativia kasettipelejä. Kone, jossa on oranssihtavat funktionäppäimet on näistä kahdesta vanhempi. Sen sarjanumero on WG C 138171. "WG" on lyhenne "West Germany":sta, mutta "C":n merkitys on minulle tuntematon.
Uudemmassa koneessa on tumman harmaat funktionäppäimet ja sen sarjanumero on WG C 278520. Jos oletetaan, että niiden välillä on Länsi-Saksassa valmistettu vain koneita, joiden sarjanumero sijoittuu edellä mainittujen välille ja yhtäkään sarjanumeroa ei ole jäänyt pois, niin noiden kahden koneen välillä on tehty 140348 konetta.
Alla on lähikuvat molemmista sarjanumeromerkinnöistä, jotka siis löytyvät koneiden pohjista. Jälkimmäisen koneen kokoajilla on ollut pää sen verran pyörällä, että sarjanumerotarra on liimattu ylösalaisin. Selvyyden vuoksi se on tässä kuvassa käännetty oikein päin:
Testausprosessi jäi kuitenkin kesken, sillä en muistanut, että VIC-20:n videoliitäntä on erilainen kuin Commodore 64:ssä. Kuusnelosen liittimessä on 8 pinniä, mutta VIC-20:ssä niitä onkin vain 5. Alla olevassa kuvassa vasemmanpuoleinen pyöreä liitäntä on siis videoliitäntä. Oikeanpuoleinen on sarjaliitäntä levyasemaa tai kirjoitinta varten. Vasemmassa äärilaidassa osittain näkyvä aukko on moduuliliitäntä. Siihen laitetetaan esimerkiksi juuri saamani muistinlaajennusmoduuli tai pelimoduuleita.
Commodore 16 tietokoneen lisäksi etsittävien esineiden listalleni tuli nyt videokaapeli, jolla saan VIC-20:n kytkettyä Commodore 1084 monitoriini. Periaatteessa voisin kytkeä VIC-20:ni myös televisioon, sillä minulla on siihen tarkoitukseen soveltuva adapteri. Haluan kuitenkin parhaan mahdollisen kuvanlaadun ja mahdollisimman vähän säätämistä, joten videokaapeli on välttämätön hankinta. Laitoin jo tiedustelun erääseen saksalaiseen nettikauppaan ja odottelen vastausta.
Olisi hyvä päästä pelaamaan esimerkiksi näitä moduulipelejä. Serpentine on minulle entuudestaan tuntematon, mutta Choplifter on klassikko, joka minulla on myös Commodore 64 versiona. Molemmat pelit ovat vuodelta 1982:
HES, eli Human Engineered Software on jostain syystä Shamus pelin julkaisijana, vaikka peli onkin Synapse Softwaren tekemä. Moduulissa lukee © 1982 Human Engineered Software. Shamus is a registered TM of Synapse Software.
Nyt siis vain odotellaan onko videokaapelia saatavilla. Kalevi Kolttonen kuittaa, roger and over.