Olen aiemmissa blogeissani kirjoittanut pääasiassa vanhoista tapahtumista Ruotsissa, ja siinä sivussa ihmetellyt maailman menoa. Tällä kertaa aion kuitenkin poiketa yhdessä suhteessa linjastani ja kirjoittaa hieman ajankohtaisemmasta aiheesta: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaehdokkaan hiillostuksesta.
Jos olet tutustunut tarkemmin sivustooni, olet varmasti huomannut, että olen erittäin voimakkaasti organisoitujen uskontojen ja muiden vaarallisten taikauskojen vastainen ihminen. En kertakaikkiaan voi sietää kansan kusetusta alkeellisilla mytologioilla ja valheilla tuonpuoleisesta. Monet ystävistäni ovat samoilla linjoilla.
Täytyy myöntää, että en ole nytkään tässä blogissani täysin ajan hermolla. Arkkipiispan vaalit olivat ja menivät. Lisäksi on sanottava, että henkilökohtaisesti minulle oli aivan yksi ja sama kuka tuli valituksi. Kirkon sisäiset arvonimet ja hierarkiat ovat minulle kokonaan merkityksettömiä.
Olen keskustellut jonkin verran uskonnosta erityisesti ystäväni Peter af Höllenströmin kanssa, ja olemme tulleet siihen tulokseen, että humpuuki on humpuukia vaikka voissa paistaisi. On varsin huvittavaa, että Suomen evankelis-luterilainenkin kirkko on rakennettu vahvasti hierarkiseen rakenteeseen perustuen. Kaikkein ylimpänä ja lähimpänä Jumalaa lienee arkkipiispa, jonka alaisina ovat "tavalliset" piispat. Lähimpänä kansaa on sitten ilmeisesti pastoreita. En tosin ole ollenkaan varma onko tässä kuvaamani hierarkia täsmällisesti ottaen oikea, mutta se lienee kuitenkin lähellä totuutta. Arkkipiispa on minun käsittääkseni vastine katolisen kirkon ylimmälle Jumalalle eli Paaville.
Minulla on eräs tuttava Helsingin Yliopistossa, joka on myös avustanut jonkin verran www.kolttonen.fi sivustoni teknisessä puolessa. Hän oli päättänyt pikkuisen hiillostaa yhtä arkkipiispaehdokkaista. Sain häneltä haltuuni varsin huvittavan ketjun sähköpostiviestejä, joissa arkkipiispaehdokkaalta tiedustellaan erilaisia uskonasioita. Kyseinen ystäväni on melkoisen tarkka ja looginen ajattelussaan, joten minä ja Peter pystymme hyvin samaistumaan siihen analyyttiseen tapaan, jolla asioita on käsitelty.
Laitan tähän koko viestiketjun ja myös joitakin omia kommenttejani. Sähköpostiosoitteet ja nimet on muutettu sen takia, etteivät roskapostittajat saisi poimittua niitä talteen blogistani. Viesteissä on joitakin kirjoitusvirheitä, mutta säilyttääkseni autenttisuuden, en ole lähtenyt niitä korjaamaankaan.
Tässä Tiedustelijan aloitusviesti Arkkipiispaehdokkaalle:
Date: Fri, 26 Feb 2010 20:23:51 +0200 (EET) From: Tiedustelija <tiedustelija@example.com> To: Arkkipiispaehdokas <arkkipiispaehdokas@example.com> Subject: Kysymyksiä potentiaaliselle piispalle Hyvää iltaa, Huomasin jokin aika sitten, että sinua on haastateltu www.eroakirkosta.fi sivultolla. En nyt ainakaan heti alkuun jaksa alkaa ruotimaan koko tekstiäsi, mutta otetaan kuitenkin pari kohtaa, jotka kaipaavat loogisesti suoritettua käsiteanalyysiä. ----------- näyte alkaa ------------------------------- Kirkko on yhteisö, jossa käymme jatkuvaa dialogia Jumalan kanssa. Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja armonsa välikappaleet kirkolleen. Siksi hänet voi täydellisimmin kohdata tässä uskon yhteisössä. Kirkon jäsenyys merkitsee tietoista ja konkreettista yhteyttä perimmäiseen todellisuuteen. ----------- näyte loppuu ------------------------------ Tutkitaan ensin mitä tarkoittaa lause: "Kirkko on yhteisö, jossa käymme jatkuvaa dialogia Jumalan kanssa". Mitä konkreettisesti tarkoittaa "yhteisö"? Ketkä siihen kuuluvat? Piispat, pastorit, rovastit? Vaiko kaikki kirkollisveroa maksavat jäsenet? Vai onko kyse jostain muusta ryhmästä? Mitä konkreettisesti tarkoittaa "jatkuva dialogi Jumalan kanssa"? Tuohan kuulostaa aivan hurjalta jutulta. Koko maailmaa taatusti kiinnostaa tuollainen ilmiö jos se tosiaankin on totta. Olenko ymmärtänyt oikein, että teidän "yhteisönne", mikä se sitten onkaan, on jotenkin pystynyt muodostamaan yhteyden johonkin olentoon, johon viittaatte merkkijonolla "Jumala", ja kaiken huipuksi välillänne oleva dialogi on "jatkuvaa"? Minulla on se käsitys, että ns. karismaattisissa lahkoissa henkimaailmasta tietoa ammentavat henkilötkään eivät yleensä väitä, että heillä olisi *jatkuva* dialogi henkimaailman olentojen kanssa, mutta luterilaisessa kirkossako jatkuva yhteyskin on saavutettu? Vai onko jatkuvuus sitä, että otatte säännöllisin väliajoin dialogiyhteyksiä olentoon, johon viittaatte merkkijonolla "Jumala"? Ja käykö joskus niinkin, että em. olento on dialogin alullepaneva osapuoli? Jos kyllä, niin millä tavalla konkreettisesti dialogin alku ilmenee? Ja kenelle? Olethan ystävällinen ja myös jollakin tapaa todistat väitteesi. Onhan tunnettu maksiimi, että mitä uskomattomampia väitteitä henkilö esittää, niin sitä suurempi on myöskin tämän henkilön todistustaakka. Jos esimerkiksi minä alkaisin levittää huhua, että juoksen 100m pikajuoksun aikaan 7 sekuntia, niin toki olisi luonnollista todeta, että tuollaista väitettä ei noin vain hyväksytä, vaan vaaditaan esimerkiksi juoksunäytettä. Muutenhan minut naurettaisiin pihalle. Varmaan ymmärrät, että sinun väitteesi kuulostavat minusta ihan sensaatiomaisilta, ja siksi niitä onkin tutkittava poikkeuksellisella tarkkuudella. Millä tavalla voitte siis todistaa, että dialoginne on todellista, eikä vain ev.lut. kirkon markkinamiesten salahelinää? Vaikka esimerkissäni 100m pikajuoksun suorittaminen aikaan 7 sekuntia oli todella rohkea väite, niin "jatkuva dialogi Jumalan kanssa" on kyllä monta astetta vahvempi ja aivan hurja sensaatio - mikäli siis se on totta. Ja koska käytte dialogia, niin oletan, että teille on myös jotenkin kirkastunut mihin dialoginne toinen osapuoli, merkkijono "Jumala", konkreettisesti viittaa? Mikä on sen olion täsmällinen määritelmä, ja miten voimme varmistua, että dialogiyhteytenne ei vaikkapa olekin Saatanaan, joka esimerkiksi yrittäisi harhauttaa kirkkoa? Millä tieteellisillä metodeilla voimme tutkia väitteittesi todenperäisyyttä? Täyttävätkö ne ollenkaan esimerkiksi erään tieteelliselle teorioille asetetun kriteerin, eli falsifioitavuuden? Toisin sanoen, onko väitteenne jotenkin kumottavissa, vai onko se vastaanotettava sokean uskon varassa, ja sen totuuteen loppujen lopuksi luotettava ilman todisteita? Tutkitaan seuraavaksi vähän isompaa tekstikokonaisuutta kerralla: "Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja armonsa välikappaleet kirkolleen. Siksi hänet voi täydellisimmin kohdata tässä uskon yhteisössä." Taitaa olla niin, että melkein jokaisen kirkon ja lahkon markkinamiesten suusta kuulee vastaavia mainospätkiä. En suoraan sanottuna tajua yhtään miten tuota tekstiä pitäisi yrittää ymmärtää. Pilkotaan siis sekin osiinsa. "Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja armonsa välikappaleet kirkolleen." Onko olio, johon viittaatte merkkijonolla "Jumala", todella uskonut tiedon itsestään kirkolle? Tuokin kuulostaa todelliselta sensaatiolta. Sehän on aivan uutispommi. Milloin tämä tieto on vastaanotettu? Ja missä muodossa se tuli? Kuka sen ihan konkreettisesti vastaanotti? Kirkko käsitteenä kun on niin epämääräinen, että nyt on pakko analysoida tarkemmin nämä asiat, ihan perinpohjin, jotta saadaan selvyys teksteistäsi. Mitä ovat "muut rakkaudet"? Ja mitä ovat "armon välikappaleet"? Nämä ovat minulle vieraita asioita. Kaikki esittämäni kysymykset ovat erittäin tärkeitä, mutta erityisen kiinnostavaa on se miten voimme varmistua siitä, että nämä kaikki sensaatiomaiset, ihmeenkaltaiset väitteet liittyvät nimenomaan luterilaiseen kirkkoon? Italian sydämessä kun on pienenpieni valtio nimeltä Vatikaani, ja siellä on eräs kruunupäinen valtias, johon viitataan merkkijonolla "Paavi". Eli kun muodostat vastauksesi, olethan tarkkana siitä, että pystyt todistamaan, että esittämäsi argumentaatio ei voisi yhtä hyvin tulla Paavin suusta? Sama tietysti pätee muihin, luultavasti jopa tuhansiiin kristillisiin kirkkoihin ja lahkoihin, joita maailma päällään kantaa. Olen nimittäin vuosien aikana huomannut, että samat väitteet tuntuvat olevan monenkin lahkon suosiossa, ja että kaikki lahkot ovat kummallisen vakuuttuneita omasta erinomaisuudestaan. On myös tyypillistä, että organisoidut uskonnot näkevät muut organisoidut uskonnot hengellisen markkinakentän kilpailijoina, ja mielellään mustamaalaavat niitä. Kuitenkaan en ole havainnut, että yhdelläkään olisi todisteita millekään yliluonnollisille väitteilleen. Lisäksi väität seuraavaa: "Kirkon jäsenyys merkitsee tietoista ja konkreettista yhteyttä perimmäiseen todellisuuteen." Hyvin kiinnostavaa. Olen joskus leikkiessäni filosofia pohtinut metafyysisiä ja ontologisia asioita. Yleensä silloin asiat ovat olleet todella epäselviä, ja kaukana arkisesta konkretiasta. Siksi olen ilahtunut, että yllä olevassa lainauksessa mainitset "*konkreettisen* yhteyden perimmäiseen todellisuuteen". Mitä konkreettisesti tarkoittaa "tietoinen ja konkreettinen yhteys perimmäiseen todellisuuteen"? Siinä on hirvittävän paljon epäselvyyttä kun asiaa tarkastellaan analyyttisesti. Selvännäthän termit "tietoinen", "konkreettinen yhteys", ja tietenkin "perimmäinen todellisuus". On taaskin suuri sensaatio, jos ev.lut. kirkon jäsenyys todella mahdollistaa näitä ihmeelliseltä kuulostavia asioita, joita tekstissäsi väität. Ne ovat jopa niin ihmeellisiä, että lauseista ei saa järjellistä otetta - hyvin tyypillistä teologiaa. Siirrytään sitten toiseen näytteeseen, josta olen kiinnostunut ottamaan selvää. Sanot vastauksessasi seuraavaa: ----------- näyte alkaa ------------------------------- Jotta etiikka olisi velvoittavaa, ihmisen tulee olla vastuussa itseään suuremmalle moraaliselle auktoriteetille. Kuten kuuluisa venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski sanoi: "Ellei Jumalaa ole, kaikki on luvallista. ----------- näyte loppuu ------------------------------ Onko sinulla jotakin oikeita argumentteja yo. väitteittesi tueksi, vai pitääkö Dostojevskin kuuluisuuteen luottaa? Minä en itse luota kovin paljon auktoriteetteihin. Ajattelen ja analysoin asioita mieluummin itse. Toki tieteen piirissä on paljon kysymyksiä, joiden täsmällinen tuntemus ei ole mahdollista kuin pienelle asiantuntijapiirille. En kuitenkaan ole omien tutkimusteni aikana vuosien kuluessa havainnut, että teologiassa olisi minkäänlaista todellista asiantuntijuutta koskien olentoa, johon usein viitataan merkkijonolla "Jumala". Kuitenkin termi "teologi" tarkoittaa "jumaluusoppinutta". Miten ironista. Minä en ole löytänyt mitään todisteita, että olisi olemassa teologian asiantuntijoita. Sen vuoksi päätin opetella ajattelemaan itse. Opetteluni jatkuu edelleen, ja se on yksi syy siihen miksi olen myös ottanut yhteyttä sinuun. Sinulla on näemmä systemaattisen teologian professuuri ja nyt olet hakemassa myös piispan virkaa. En rehellisesti sanottuna oleta sinun kykenevän vastaamaan kysymyksiini mitään järkevää. Oletukseni perustuu puhtaasti empiiriseen kokemuksiini siitä millaista on yrittää käydä väittelyä tai loogista analyysiä uskovaisten kanssa. Lopputulokset ovat yleensä aina samanlaisia: hirveä määrä perusteetonta jorinaa, tyhjiä korulauseita, ja lopussa, jos oikein hyvin käy, kuullaan uskovaisen myönnytys: "Ei meillä mitään tietoa tai todisteita ole, vaan nämä asiat pitää vain uskoa". Ja uskokaan ei tietysti useimpien lahkojen kohdalla riitä, vaan pitää myös löysentää kukkaronnyöriä. Jos siis aiot vastauksissasi päätyä monen kielellisen akrobaattisen loikan jälkeen tuohon uskovaisten myönnytykseen, niin voimme säästää kummankin aikaa, ja voit vain sanoa, että kaikki juttusi perustuvat järjen vastaiseen sokeaan uskoon. Muussa tapauksessa voimme jatkaa loogista analyysiamme, vaikka en uskokaan sen tuottavan hedelmällisiä tuloksia. terv. [Tiedustelija]
Koska vastausta ei kuulunut vähään aikaan, ystäväni Tiedustelija otti uudelleen yhteyttä Arkkipiispaehdokkaaseen:
Date: Mon, 8 Mar 2010 20:21:39 +0200 (EET) From: Tiedustelija <tiedustelija@example.com> To: Arkkipiispaehdokas <arkkipiispaehdokas@example.com> Subject: Re: Kysymyksiä potentiaaliselle piispalle Hyvää iltaa, Lähetin sinulle 26.02.2010 alla olevan sähköpostiviestin. Pettymyksekseni en ole vieläkään saanut vastaustasi. Et kai aio jättää vastaamatta? Kysymykset ovat erittäin tärkeitä ja olen yrittänyt muotoilla ne hyvin täsmällisiksi. Mikäli täsmällisyydessä on toivomisen varaa, kerro ihmeessä. [ ... Tiedustelijan alkuperäinen viesti oli uudestaan laitettuna tähän ... ]
Arkkipiispaehdokas vetosi kiireisiinsä, mutta vaivautui vastaamaan. Valitettavasti, mutta erittäin odotetusti, ehdokas oli pudottanut pois monta mielenkiintoista ja hankalaa kysymystä, jotka Tiedustelija oli alkuperäisessä viestissään esittänyt. Kovasti karsittu vastaus näytti tältä:
Date: Mon, 08 Mar 2010 22:13:14 +0200 From: Arkkipiispaehdokas <arkkipiispaehdokas@example.com> To: Tiedustelija <tiedustelija@example.com> Subject: Re: Kysymyksiä potentiaaliselle piispalle Hei [Tiedustelija], minulle on ruuhkautunut n. 700 vastaamatonta mailia parin viikon aikana. Pahoittelen, etten ole voinut vastata läheskään kaikkiin. Päivät ovat menneet lehti-, radio- ja tv-haastatteluissa sekä normaalin viran hoidossa! Ymmärtänet. Kuitenkin laitan aivan lyhuesti joitain kommentteja Sinulle. yst. terv. Arkkipiispaehdokas >> Tutkitaan ensin mitä tarkoittaa lause: "Kirkko on yhteisö, jossa käymme >> jatkuvaa dialogia Jumalan kanssa". >> >> Mitä konkreettisesti tarkoittaa "yhteisö"? Ketkä siihen kuuluvat? Piispat, >> pastorit, rovastit? Vaiko kaikki kirkollisveroa maksavat jäsenet? Vai onko >> kyse jostain muusta ryhmästä? >> Kaikki kastetut seurakunnan jäsenet ovat tämä yhteisö. >> Mitä konkreettisesti tarkoittaa "jatkuva dialogi Jumalan kanssa"? Tuohan >> kuulostaa aivan hurjalta jutulta. Koko maailmaa taatusti kiinnostaa >> tuollainen ilmiö jos se tosiaankin on totta. Rukous on lähes jatkuvaa. Välillä sanatonta huokailua, välillä ajatuksissa tapahtuvaa, välillä aivan sanoinkin tapahtuvaa. Periaatteessa jokainen hengityksemme on rukous. >> >> Olenko ymmärtänyt oikein, että teidän "yhteisönne", mikä se sitten onkaan, >> on jotenkin pystynyt muodostamaan yhteyden johonkin olentoon, johon >> viittaatte merkkijonolla "Jumala", ja kaiken huipuksi välillänne oleva >> dialogi on "jatkuvaa"? >> Jumala on kaiken olevaisen pohja ja alkusyy. Hänen olemiselleen ei ole syytä, hän vain "on". "Minä olen se joka minä olen." (2. Moos. 3:13-15) >> Ja käykö joskus niinkin, että em. olento on dialogin alullepaneva >> osapuoli? Jos kyllä, niin millä tavalla konkreettisesti dialogin >> alku ilmenee? Ja kenelle? Rukous opitaan vähitellen. Paras apu siinä on Raamatun lukeminen. Esim. Psalmit ovat 3000 vanhoja ikuisia ja aina päteviä rukouksia. >> "Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja >> armonsa välikappaleet kirkolleen." >> >> Onko olio, johon viittaatte merkkijonolla "Jumala", todella uskonut >> tiedon itsestään kirkolle? Tuokin kuulostaa todelliselta sensaatiolta. >> Sehän on aivan uutispommi. Jeesus Kristus on ilmoittanut meille Jumalan. Hän sanoi: "Joka on nähnyt Isän, on nähnyt minut." (Joh. 14:9) Hän on myös asettanut sakramentit. Hänen sanaansa julistamme kirkoissa. Jeesus Nasaretilainen on historian henkilö. Me kristityt uskomme, että hän on Jumalan Poika ja siksi uskomme myös sen, mitä hän opetti. Tätäkin tärkeämpää on, että itse Isä Jumala osoitti hänet Pojakseen herättämällä hänet kuolleista. Siitä sai alkunsa liike nimeltä kristinusko.
Lienee sanomattakin selvää, että Tiedustelija ei ollut tyytyväinen Arkkipiispaehdokkaan vastaukseen. Viestissä oli ohitettu ties kuinka monta kysymyskohtaa ja tarjottu omituisia vastauksia ja viittauksia Mooseksen Kirjoihin. Se oli rehellisesti sanottuna surkea esitys. Kaiken huipuksi ehdokas on vielä jonkinlainen teologian professori, joten voisi olettaa, että hänellä jos kenellä olisi syvällinen tietämys ja taito vastata täsmällisesti kristinuskoa koskeviin kysymyksiin.
Niinpä sinnikäs Tiedustelijamme muotoili uuden, erittäin täsmällisen viestin:
Date: Tue, 9 Mar 2010 19:48:39 +0200 (EET) From: Tiedustelija <tiedustelija@example.com> To: Arkkipiispaehdokas <arkkipiispaehdokas@example.com> Subject: Re: Kysymyksiä potentiaaliselle piispalle Hyvää iltaa, On Mon, 8 Mar 2010, [Arkkipiispaehdokas] wrote: > minulle on ruuhkautunut n. 700 vastaamatonta mailia parin viikon aikana. > Pahoittelen, etten ole voinut vastata läheskään kaikkiin. Ymmärrän. > Päivät ovat menneet lehti-, radio- ja tv-haastatteluissa sekä normaalin > viran hoidossa! Ymmärtänet. Kiirettä varmasti pitää. > Kuitenkin laitan aivan lyhuesti joitain kommentteja Sinulle. Kai sekin on parempi kuin ei mitään. Käydään ne läpi. > > > Tutkitaan ensin mitä tarkoittaa lause: "Kirkko on yhteisö, jossa käymme > > > jatkuvaa dialogia Jumalan kanssa". > > > > > > Mitä konkreettisesti tarkoittaa "yhteisö"? Ketkä siihen kuuluvat? Piispat, > > > pastorit, rovastit? Vaiko kaikki kirkollisveroa maksavat jäsenet? Vai onko > > > kyse jostain muusta ryhmästä? > > > > > Kaikki kastetut seurakunnan jäsenet ovat tämä yhteisö. Ymmärrän. Tuo määritelmähän siis sulkenee pois esim. vauvat, jotka ovat ehtineet kuolla nopeasti synnytyksen jälkeen ennen operaatiota, johon viittaatte merkkijonolla "kaste". Eipä sillä, että kyseinen kasteoperaatio olisi millään tapaa järjellinen tai ymmärrettävä. Nyt kun aihe tuli puheeksi, tarkastellaan sitäkin analyyttisesti. Tämä on itse asiassa yksi mieliaiheistani kristinuskossa, mutta kumma kyllä, en ole koskaan ennen esittänyt yhdellekään uskovaiselle seuraavaa tieteellistä koetta, jonka nyt aion sinulle kuvailla. Tahdon painottaa, että ehdotukseni ei sisällä vähääkään huumoria, vaan on täysin vakavasti esitetty. Olen ymmärtänyt, että jotkut tietyt henkilöt, joihin usein viitataan merkkijonolla "pappi", suorittavat ns. kasteoperaatioita. Näissä operaatioissa tavalliselle vedelle ilmeisesti annetaan jokin uusi mystinen attribuutti, johon viittaatte merkkijonolla "siunaus" tai "siunattu". Voimmeko järjestää tieteellisen kokeen, jossa sinä, jolla oletettavasti on jonkinlainen maallikon silmin katsottuna maaginen kyky "siunata" vettä, siunaat 100 koeputkellista vettä? Vertailun vuoksi kokeeseen otetaan myös 100 koeputkellista samasta alkulähteestä peräisin olevaa vettä, jota ei ole siunattu. Pystytkö sitten jälkeenpäin erottamaan koeputkista "siunaamasi" veden ja ns. tavallisen veden? Sopiiko tällainen koejärjestely sinulle? Miksi? Miksi ei? Tai mikäli vesi ei ole sopiva elementti, niin olen ymmärtänyt, että esim. rynnäkkökivääreitä siunataan armeijassa kun tulee aika lähteä rintamalle. Olisiko tieteellinen koe helpommin järjestettävissä jos "siunauksen" suorittava koehenkilö saisi itse valita siunaamansa objektit? Olisi minulle erittäin tärkeää, että vastaat ainakin näihin kysymyksiin ehdottoman rehellisesti ja perustelet vastauksesi järkevillä argumenteilla. Minä en koskaan vitsaile tieteellisistä koejärjestelyistä. > > > Mitä konkreettisesti tarkoittaa "jatkuva dialogi Jumalan kanssa"? Tuohan > > > kuulostaa aivan hurjalta jutulta. Koko maailmaa taatusti kiinnostaa > > > tuollainen ilmiö jos se tosiaankin on totta. > > Rukous on lähes jatkuvaa. Välillä sanatonta huokailua, välillä ajatuksissa > tapahtuvaa, välillä aivan sanoinkin tapahtuvaa. Kysyin kylläkin 'Mitä konkreettisesti tarkoittaa "jatkuva dialogi Jumalan kanssa"?' ja aloit puhua rukouksista. Ilmeisesti merkkijonolla "rukous" koetat viitata johonkin, joka liittyy "jatkuvaan dialogiin Jumalan kanssa", mutta valitettavasti vastauksesi informaatioarvo on minulle lähes tyhjä. Olen kuullut rukouksista, mutta en ymmärrä niitä. En ole vastauksesi luettuani yhtään enempää valaistunut sen suhteen mitä *"jatkuva dialogi Jumalan kanssa"* tarkoittaa ja se on ikävä ongelma. Voiko tuota dialogia jotenkin ulkopuolisen tarkkailijan toimesta havainnoida tai yrittää todentaa tai kumota? Verrataan tilannetta erääseen toiseen rinnakkaiseen tapaukseen, jotta ongelman luonne ei varmasti jäisi hämäräksi. Tiedät ehkä Rauni-Leena Luukanen-Kilden, mutta siltä varalta ettet, niin sallinet lyhyehkön esittelyn. En ole alan asiantuntija, mutta tunnen kuitenkin pääpiirteet. Luukanen-Kilde on eräänlainen ufo- tai humanoidiuskovainen, joka omien väitteidensä mukaan on lähes jatkuvassa yhteydessä humanoideihin. Meillä, jotka emme ole ufo- tai humanoidiuskovaisia, ei valitettavasti ole mitään keinoa varmistua Luukanen-Kilden väitteiden todenperäisyydestä, sillä Luukanen-Kilden ja humanoidien välistä dialogia ei ole mahdollista tarkkailla ulkopuolelta. Väitetty dialogi ei myöskään ole tuottanut Luukanen-Kildelle mitään sellaista tietoa, jonka voisi olettaa olevan peräisin korkeampien humanoidisivilisaatioiden kanssa käydyistä ns. henkisistä yhteyksistä. Kuitenkin Luukanen-Kilde esittää sinulle ja minulle hyvin uskomattomia väitteitä humanoidiyhteyksistään. Niinpä meillä on vaihtoehtoina: 1) luottaa Luukanen-Kilden tarinoihin ilman mitään todisteita 2) olla tekemättä päätöstä suuntaan tai toiseen, ts. jättää asia avoimeksi 3) hylätä Luukanen-Kilden tarinat pohjautuen siihen, että ei ole esitetty mitään todisteita, jotka tukisivat tarinoita, ja pohjautuen siihen, että esitetyt väitteet ovat luonteeltaan ennenkuulumattoman ihmeellisiä, jolloin todistustaakka oikeutetusti lankeaa Luukanen-Kildelle Väitteesi rukouksista ja dialogeista on rakenteellisesti täsmälleen samanlainen kuin Luukanen-Kilden omituiset väitteet humanoidiyhteyksistä. Kummallakaan ei ole mitään todisteita mistään, mutta paljon sanottavaa kyllä tuntuu riittävän. > Periaatteessa jokainen hengityksemme on rukous. En ymmärrä mitä tarkoitat. Jos nojatuolipsykologia sallitaan, niin olet luullakseni, tietoisesti tai tiedostamattomasti, siirtynyt sellaiseen henkiseen tilaan, jossa käytät uskovaisten mantroja, joilla ei ole täsmällistä tai edes epätäsmällistä kielellistä merkitystä. Olet siis siirtynyt analyyttisesta ajattelusta ns. runoilutilaan. Osaan arvostaa runoutta, ei siinä mitään, mutta näissä tutkimuksissani en etsi runollisia ilmaisuja, vaan käsitteiden mahdollisimman täsmällistä, perinpohjaista, ja armottoman rehellistä tarkastelua. Hengitys ei ole rukous, vaan se on paremminkin ihmisen tai muun eläimen fyysinen toiminto, jonka mekaniikan ja fysiologian tuntevat parhaiten lääketieteen asiantuntijat. En ole varma voidaanko hengityksen merkitystä laajentaa koskemaan kasvien yhteyttämistoimintaa tai vastaavaa, mutta siitä olen varma, että hengitys ei todellakaan ole rukous. > > > Olenko ymmärtänyt oikein, että teidän "yhteisönne", mikä se sitten onkaan, > > > on jotenkin pystynyt muodostamaan yhteyden johonkin olentoon, johon > > > viittaatte merkkijonolla "Jumala", ja kaiken huipuksi välillänne oleva > > > dialogi on "jatkuvaa"? > > > > Jumala on kaiken olevaisen pohja ja alkusyy. Hänen olemiselleen ei ole syytä, > hän vain "on". "Minä olen se joka minä olen." (2. Moos. 3:13-15) Onko väitteillesi jotain todisteita? En yleisesti ottaen usko Raamattuun etenkään niiltä osin, joissa siinä esitetään yliluonnollisia asioita, viestejä tuonpuoleisesta tai kuvataan ns. ihmeitä. > > > Ja käykö joskus niinkin, että em. olento on dialogin alullepaneva > > > osapuoli? Jos kyllä, niin millä tavalla konkreettisesti dialogin > > > alku ilmenee? Ja kenelle? > > Rukous opitaan vähitellen. Paras apu siinä on Raamatun lukeminen. Esim. > Psalmit ovat 3000 vanhoja ikuisia ja aina päteviä rukouksia. Et taaskaan vastaa kunnollisella tarkkuudella kysymykseeni, vaan puhut ohi, ja viittaat yhden uskonnon ns. pyhään kirjaan, mikä on erittäin ongelmallista tutkimuksiemme suhteen. Nimittäin on juurikin kyseenalaista voimmeko luottaa Raamattuun minkäänlaisena auktoriteettina. Vastauksessasi on se perustavanlaatuinen ongelma, että muslimi olisi viitannut Koraaniin. Adventisti ehkä olisi lisäksi viitannut Ellen G. Whiten teoksiin. Ja mormoni olisi saattanut viitata Mormonin kirjaan, jonka Joe Smith sai kultalautasella enkeleiltä. Jehovan Todistajat taas olisivat saattaneet viitata ihan omanlaiseensa Raamatunkäännökseen. Jne. jne., ad nauseam. Noihin kaikkiinhan meidän pitäisi vain uskoa, ilman todisteita, tai pahimmillaan jopa niiden *loogisista ristiriidoista* huolimatta. > > > "Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja > > > armonsa välikappaleet kirkolleen." > > > > > > Onko olio, johon viittaatte merkkijonolla "Jumala", todella uskonut > > > tiedon itsestään kirkolle? Tuokin kuulostaa todelliselta sensaatiolta. > > > Sehän on aivan uutispommi. > > Jeesus Kristus on ilmoittanut meille Jumalan. Hän sanoi: "Joka on nähnyt Isän, > on nähnyt minut." (Joh. 14:9) Hän on myös asettanut sakramentit. Hänen > sanaansa julistamme kirkoissa. Jeesus Nasaretilainen on historian henkilö. Me > kristityt uskomme, että hän on Jumalan Poika ja siksi uskomme myös sen, mitä > hän opetti. Tätäkin tärkeämpää on, että itse Isä Jumala osoitti hänet > Pojakseen herättämällä hänet kuolleista. Siitä sai alkunsa liike nimeltä > kristinusko. Olen kyllä kuullut nuo samat jutut elämäni aikana moneen kertaan, monista eri lähteistä. Onko todisteita? En usko tuosta mitään muuta kuin Jeesuksen historiallisuuden, ja sen, että *jollakin tapaa* kristinusko tietysti sai alkunsa, mutta senkin osittain selitän itse alempana aivan luonnollisin, historiantutkimuksellisin keinoin. Ja kun nyt isät, pojat ja pyhät henget on revitty näyttämölle, niin miten on mahdollista, että ns. kolminaisuusopin mukaan Jeesus, Pyhä Henki ja Isä ovat kaikki samoja, mutta kuitenkin erillisiä? Sehän on ikivanha ristiriita, ja herättää loogisesti ajatellen aiheellisesti aivan ratkaisemattomia kysymyksiä kuten: 1) Kuka herätti Jeesuksen henkiin? Jos nimittäin Jeesus ja Isä ovat sama, niin molemmathan olivat silloin kuolleet ristillä. 2) Oliko Jeesuksen rukoilu ristillä oire skitsofreniasta? Sitähän sen täytyy olla jos Jeesus sanoo: "Isä, isä, miksi minut hylkäsit?", ja Jeesus ja Isä ovat sama asia. Jne. Jne. Kuulee myös väitettävän mielettömyyksiä, joiden mukaan Jeesus oli täysin Jumala ja täysin ihminen. Lienee melko selvää, että kun looginen analyysimme pureutuu sellaisiin väitteisiin, ollaan heti umpikujassa, ja uskovaisen ainoa "ratkaisu" on järjen vastainen, sokea usko? On aivan toivotonta käydä rationaalista keskustelua moisista aiheista. En tiedä onko tarpeen puuttua niihin historiallisiin tosiasioihin, että Jeesuksen aikoihin maan päällä tepasteli muitakin "Jumalan poikia". Eräs näistä oli Mitra, jonka kultti muistuttaa kummallisenkin paljon kristinuskon mysteeriuskontopiirteitä. Katolinen kirkkohan on kieltänyt esim. sellaisia jatkotutkimuksia kirkkorakennuksissaan, joissa pyrittäisiin selvittämään ihan konkreettisesti minkä pohjan päälle kirkkorakennukset on tehty. Nimittäin historiaa tutkinut ystäväni kävi aikoinaan 1990-luvun puolivälissä Roomassa tutkimassa Mithran kulttia, ja oppi siellä mm. sen, että että kristillisiä kirkkoja on rakennettu Mitran kultin oppipaikkojen päälle, oletettavasti sen jälkeen kun kultin vääräuskoiset pakanat oli miekoilla pätkitty palasiksi. Monet kristinuskon järjettömyydet, kuten myös useat pyhäpäivätkin kalentereissamme, on siis osittain lainattu pakanauskonnoista, joista joissakin oli mysteeriuskontojen piirteitä. Mysteeriuskonto taas, jo määritelmänsä mukaan, sisältää joitakin järjettömyyksiä, jotka ovat "mysteeri", ja joita rationaalinen tutkimus ei voi tavoittaa. Kolminaisuuden sanotaan olevan nimenomaan "mysteeri". Kristinuskon historiallisen alkuperän tajuaminen auttaa meitä siinä mielessä, että se antaa jonkinlaisen kontekstin ja syyn sille miksi sen järjettömät opit ovat muodostuneet. Paljon viiniä, pakanauskontojen vaikutusta, yleistä sekoilua, verta ja mielenvikaisten ihmisten apokalyptisia visioita. Se ei ole ollut kaunis näky. Vaikka kiireinen oletkin, olen melko pettynyt tapaasi, jolla olit poistanut osia alkuperäisen viestin kysymysrakenteesta. Olin näet nähnyt jonkin verran vaivaa rakentaakseni meille täsmällisyyteen suunnatun viitekehyksen. Eräs oleellinen toivomus vastauksille oli myös se, että ne osoittaisivat nimenomaan ev.lut. kirkon olevan jollakin tapaa erikoinen suhteessa tuhansiin muihin kristillisiin lahkoihin. En löytänyt vastauksistasi mitään uutta tai sellaista, jota en olisi voinut kuulla Paavin tai jonkun muun lahkojohtajan suusta. terv. [Tiedustelija]
Kyselin Tiedustelijalta vielä tänään (maaliskuun 29. päivä, 2010) oliko Arkkipiispaehdokas vastannut esitettyihin kysymyksiin. Eipä kuulemma ollut.
En ole suuremmin yllättynyt. Tiedustelijan analyyttinen ajattelu oli jopa huvittavankin tarkkaa. Nauroin erityisesti kohtaa, jossa esitettiin tieteellistä koetta "siunatun veden" tunnistamiseksi. Eipä taida olla montaa paavia, kardinaalia, arkkipiispaa, piispaa tai pastoria, jotka moiseen koejärjestelyyn suostuisivat. Helpompaa on vaieta kiusallisten kysymysten edessä.
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että Tiedustelija on hauskalla tavalla osoittanut, että kristinusko ei kestä kriittistä tarkastelua. Nauroin myös todella makeasti sitä kuinka Tiedustelija vertasi Arkkipiispaehdokkaan väitettyä "kommunikaatioyhteyttä Jumalaan" Rauni-Leena Luukanen-Kilden ufohörhöilyihin. Se oli oikein hyvä ja esimerkillinen oivallus.
Jos Arkkipiispaehdokas vielä joskus vastaa Tiedustelijalle, niin lupaan yrittää saada viestin tänne julkaistavaksi.