Ideologioista ja uskonnoista

Ideologiat ovat usein perusluonteeltaan poliittisia. Esimerkiksi kommunismi ja kapitalismi ovat poliittisia ideologioita, jotka kuvaavat millainen yhteiskuntamme rakenteen tulisi olla. Sen lisäksi meillä on uskontoja kuten kristinusko, islam ja hindulaisuus.

ideologiat
esimerkkejä ideologioista
uskonnot
esimerkkejä uskonnoista

Kun uskonnoista riisutaan pois kaikki yliluonnolliset elementit, ne näyttäytyvät rationaaliselle tarkastelijalle pitkälti vastaavanlaisina ideologioina kuin poliittisetkin ideologiat. Kun emme uskokaan enää jumalien olevan uskontojen taustavoimina, näemme selvästi, että ne ovat vastaavalla tavalla ihmisten keksimiä "tuotteita" ihan kuten poliittisetkin ideologiat. Uskontojen ideologioiden normatiivista roolia on vain yritetty korostaa väittämällä, että niiden kuvaama etiikka muka pohjautuisi jumalilta tulleisiin mahtikäskyihin. Tosiasiassa uskonnollisten firmojen johdossa on vallanhimoisia ihmisiä, jotka ovat liittoutuneet poliittisten johtajien kanssa, jotta he voisivat yhdessä hallinnoida valtavia ihmismassoja. Uskonnot ja ideologiat ovat siis pohjimmiltaan sama asia. Aiemmassa blogissani Evankelisluterilaisen firman rakenne kerroin jo miten evankelisluterilainen firma oikeasti toimii ja miten se elää voimakkaassa symbioosissa valtiomme poliittisen eliitin kanssa.

Olen yllä olevassa kaaviossa esittänyt kristinuskon, islamin ja hindulaisuuden kaavion selkeyden vuoksi yhtenäisinä entiteetteinä, mutta tosiasiassahan tilanne on varsin erilainen: kristinusko on jakautunut satoihin erilaisiin alalahkoihin ja monissa maissa on vallassa omanlainen, itsenäinen valtiokirkkonsa. Erilaiset valtionkirkot johtuvat tietenkin siitä, että jokaisessa maassa vallitsevat yleensä hieman erilaiset poliittiset ideologiat ja siksi jokainen maa tarvitsee omanlaisensa valtionkirkon, joka myötäilee valtion politiikkaa. Toki katolisen kirkon mahti on yleisesti suuri monessa eri maassa, mutta kuitenkin maiden omissakin kirkoissa on jonkin verran sananvaltaa. Ruotsissa ja Suomessa on molemmissa vallassa evankelisluterilainen firma ja molemmat väittävät, että Jeesus johtaa niitä. Kuitenkin Ruotsissa firma vihkii homoja ja lesboja avioliittoon, mutta suomalainen haarakonttori ei sitä vielä tee. Mistä tämä johtuu? Tietenkin siitä, että firmat myötäilevät kunkin valtion poliittista ilmapiiriä. Heitä ei mikään jumala ohjaile, vaan maallinen vallanhimo ja raha.

Aivan vastaavasti islam on jakaantunut erilaisiin alalahkoihin kuten shiialaisuuteen ja sunnalaisuuteen. Minä en ole koskaan jaksanut perehtyä muslimien eri lahkojen harhojen ominaispiirteisiin, joten en tiedä asiasta paljon mitään enkä välttämättä haluakaan tietää. Sen verran äsken luin Wikipediasta, että sunnalaisuudessa pidetään auktoriteettina Koraanin ohella perimätietoa Muhammedin teoista ja sanomisista. En tiedä onko shiialaisuus sitten enemmän keskittynyt pelkkään Koraaniin vai mistä on kyse. En ole kovin kiinnostunut tutkimaan satukirjoista kiistelevien uskonlahkojen ominaisharhoja, mutta kristinuskon kohdalla olen kieltämättä perehtynyt aika laajasti eri lahkojen ideologioihin. Niinhän sitä sanotaan, että vihollinen on hyvä tuntea, jotta tietää millaisten ideologioiden kanssa on tekemisissä. Voi siis olla, että jatkossa tulee perehdyttyä hieman enemmän islaminkin lahkoihin.

Itse asiassa olin sen verran utelias, että tarkistin äsken uskovatko shiialaiset muuhun kuin Koraaniin. Wikipedian mukaan kyllä uskovat:

Šiiamuslimit uskovat siihen, mitä Koraanissa lukee sekä siihen, mitä profeetta on sanonut, eli sunnaan. Šiiamuslimit uskovat, että Koraania ei ole koskaan muutettu eikä sitä voida muokata. Šiialaiset uskovat, että profeetta on määrännyt muslimit seuraamaan hänen kuolemansa jälkeen Jumalan valitsemaa johtajaa, imaamia.

En siis tiedä mikä ero on shiia- ja sunnimuslimeilla. Minulle riittänee tieto, että molempien jumalharhat perustuvat sekä Koraaniin että perimätietoon. Tämäkin on ihan hyvä tietää.

Aiemmassa blogissani Uskonto haittaohjelmana esitin, että meidän tulee ihanteellisessa tapauksessa päästä eroon uskonnoista yhdellä kertarysäyksellä kun puhutaan yksittäisistä henkilöistä. On siis parasta, että kiihkouskovainen muuttuu suoraan uskonnottomaksi kuin se, että hän pysyisi uskovaisena, mutta muuttaisi kantansa maltilliseksi. Keskustelin aiemmin tänä syksynä erään lehden toimittajan kanssa ja hänen mukaansa esimerkiksi islamista puuttuu vastaavanlainen "uskonpuhdistus", jonka Martti Luther 500 vuotta sitten suoritti perustaessaan oman uskonlahkonsa ja erottaessaan sen katolisesta äitikirkosta. Tuossa keskustelussa keksin ideani uskonnosta haittaohjelmana ja esitin vertauksen, että tietokonemaailmassakaan emme halua tehdä haittaohjelmaa kiltimmäksi tai vähemmän haitalliseksi, vaan haluamme poistaa sen järjestelmästä kerralla kokonaan. Syyllistyinkö virheelliseen analogiaan? En syyllistynyt ja voimme nähdä, että poliittisten ideologioidenkin kohdalla saatamme haluta, että henkilö luopuu ideologiasta kokonaan. Mistä on kyse?

Tietenkin ns. natsikortista! Kansallissosialistinen ideologia, natsismi, uusnatsismi, "alternative right", fasismi tarkoittavat karkeasti ottaen kaikki aivan samaa paskaa häiriintynyttä äärioikeistolaista ideologiaa, jonka tietääkseni Adolf Hitler määritteli ja perusti. Oli siellä tietysti muitakin mielipuolia sekoittamassa fasismin soppaa. Kun kohtaamme uusnatseja, niin yritämmekö me sanoa heille, että pysykää vain uusnatseina, mutta voisitteko muuttaa ideologiaanne sillä tavalla, että ette enää vihaisi ketään ihmisiä ja luopuisitte kokonaan vihapuheestanne ja väkivallasta? Emme tietenkään, sillä tuon ideologian ytimessä on keskeisenä ajatuksena valkoisten ylemmyys ja viha esimerkiksi juutalaisia, seksuaalivähemmistöjä, sukupuolivähemmistöjä, vammaisia ja romaneja kohtaan. Onko tämä sitten virheellinen analogia? Siis voiko esimerkiksi islamia ja fasismia verrata ideologioina toisiinsa?

En ole ensimmäinen, joka ajattelee, että ainakin poliittinen islam ajaa maailmaan totalitääristä "Allahille alistumista", jossa koko yhteiskunta alistetaan Koraanille, Muhammedin harhoille ja niiden yhteiselle ideologialle. Katsopa islamilaisia maita, joissa sharia-laki on vallalla ja islam on ehdoton auktoriteetti. Mikä niissä maissa on muiden kuin muslimien tilanne? Ovatko he tasa-arvoisia vai toisen luokan kansalaisia? Entä arvostetaanko uskonnottomia ja ateisteja, jotka eivät halua olla muslimeita? Mikä niissä maissa on naisten asema? Mikä niissä on seksuaalivähemmistöjen asema? Kukoistaako niissä maissa tieteellinen tutkimus ja rationaalinen usko evoluutioon, vai alkeellinen usko "luomiseen"? Vastaukset kysymyksiini lienevät selviä kenelle tahansa, joka vähänkin vaivautuu ottamaan asioista itsenäisesti selvää.

Siispä uskonnot ovat ideologioita siinä missä muutkin sen jälkeen kun ne on riisuttu paljaaksi yliluonnollisista elementeistä. Kristinusko tosin on niin ristiriitainen oppirakennelma, että tiedän kristittyjä, jotka kuvittelevat saavansa Raamatusta tukea vasemmistolaisille ja sosialistisille ajatuksilleen ja lisäksi tiedän muita kristittyjä, joiden jyrkkäkin oikeistolainen aatemaailma pohjautuu heidän mukaansa Raamattuun. Tuo seikka tietysti tekee Raamatusta hyödyllisen piispoille ja papeille, sillä riippuen valtion kulloisestakin poliittisesta suunnasta, aina löytyy Raamatusta "jumalallista tukea" poliitikoille. En tiedä pitäisikö tälle typeryydelle nauraa vai itkeä.